Olet saattanut kuulla suhteellisesta listavaalista ja d’Hondtin menetelmästä vaalien yhteydessä. Menetelmän toiminta kuitenkin jää monelle epäselväksi, joten päätimme kertoa siitä lisää.
D’Hondtin menetelmä toimii siten, että kunkin listan äänet lasketaan ensin yhteen. Tämän jälkeen ryhmittymässä ehdokkaina olleet ihmiset asetetaan järjestykseen heidän henkilökohtaisen äänimääränsä mukaiseen järjestykseen. Eli eniten ääniä saanut on järjestyksessä ensimmäinen, toiseksi eniten ääniä saanut toinen ja niin edelleen.
Tämän jälkeen jokaiselle ehdokkaalle annetaan vertailuluku, joka määräytyy tuon yhteisen äänisaaliin mukaan siten, että ensimmäisenä järjestyksessä henkilökohtaisen äänimäärän mukaan olevalle annetaan vertailuluvuksi koko yhteispotti, toisena olevalle puolet koko potista, kolmannelle kolmasosa ja niin edelleen. Näin toimitaan sekä sitoutumattomien ehdokkaiden, että vaaliliiton ehdokkaiden kesken niin, että jokaiselle ehdolla olleelle saadaan vertailuluku.
Miten vertailuluku muodostuu?
Kuulostaako monimutkaiselta? Alla olevan kuvan avulla voidaan paremmin hahmottaa menetelmän toimintaa.
| Ehdokas | Lista / sitoutumaton | Ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä | Listavertailuluku |
| A | Sitoutumaton | 27 | 27 |
| B | Sitoutumaton | 14 | 14 |
| C | Kolmiot | 12 | 20 |
| D | Kolmiot | 8 | 10 |
| E | Pallot | 20 | 39 |
| F | Pallot | 10 | 19,5 |
| G | Pallot | 9 | 13 |
Tässä esimerkissä on vaali, jossa on seitsemän ehdokasta, joista valitaan kolme. Ehdokkaista kaksi (A ja B) on ehdolla sitoutumattomana ehdokkaana. Ehdokkaat C ja D muodostavat vaaliliiton “Kolmiot” ja ehdokkaat E, F ja G muodostavat vaaliliiton “Pallot”.
Taulukossa näkyvät jokaisen ehdokkaan henkilökohtaiset äänimäärät, joiden perusteella jokaiselle on laskettu listavertailuluku, käyttäen d’Hondtin menetelmää. Sitoutumattoman ehdokkaan listavertailuluku on suoraan hänen henkilökohtainen äänimääränsä.
Kolmioissa ehdokas C on saanut suuremman henkilökohtaisen äänisaaliin, joten hän saa listavertailuluvukseen C+D äänimäärän (12+8) kokonaisuudessaan. D sai pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän kolmioiden sisällä eli hän saa listavertailuluvukseen 1/2 koko äänimäärästä eli 10.
Palloissa E saa listavertailuluvukseen koko potin eli 39, F saa listavertailuluvukseen 1/2 kokonaisuudesta eli 19,5 ja G listavertailuluvukseen 1/3 kokonaisuudesta eli 13. Tässä vaalissa valituiksi tulisivat siis ehdokkaat A, C ja E. Jos valittavia olisi ollut neljä, olisi neljännen paikan lunastanut ehdokas F suuremman listavertailuluvun perusteella, vaikka hänen henkilökohtainen äänimääränsä oli pienempi kuin ehdokkaalla B.
Miten vaalirengas muuttaa laskentatapaa?
Jos vaaleissa on muodostettu vaalirengas, muuttuu laskentatapa vertailulukujen osaltaan hieman. Tästä esimerkki alla olevassa kuvassa.
| Ehdokas | Lista / Sitoutumaton | Vaalirengas | Ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä | Listavertailuluku | Rengasvertailuluku |
| A | Sitoutumaton | Keltainen | 27 | 27 | 47 |
| B | Sitoutumaton | – | 14 | 14 | 14 |
| C | Kolmiot | Keltainen | 12 | 20 | 23,5 |
| D | Kolmiot | Keltainen | 8 | 10 | 15,7 |
| E | Pallot | – | 20 | 39 | 39 |
| F | Pallot | – | 10 | 19,5 | 19,5 |
| G | Pallot | – | 9 | 13 | 13 |
Tässä vaalissa on edellisen lisäksi vielä sitoutumattoman ehdokkaan A sekä vaaliliiton “Kolmiot” muodostama vaalirengas “Keltainen”. Jotta vaalirenkaan osapuolien vertailuluku saadaan laskettua, lasketaan heillekin ensin listavertailuluku. Tämän listavertailuluvun perusteella jaetaan koko vaalirenkaan äänimäärä samalla tavalla kuin listavertailulukua laskettaessa eli suurimman listavertailuluvun omaava saa koko äänipotin, toiseksi suurimman omaava saa puolet koko äänipotista ja niin edelleen.
Esimerkissä ehdokas A saa rengasvertailuluvukseen 47 (27+12+8), ehdokas C saa rengasvertailuluvukseen 23,5 ja ehdokas D saa rengasvertailuluvukseen 15,7. Kun näitä rengasvertailulukuja verrataan muiden ehdokkaiden listavertailulukuihin, voidaan todeta, että kolme suurinta vertailulukua ovat edelleen ehdokkailla A, C ja E.
Yksittäinen ehdokas voi hyötyä vaalirenkaasta
Tässä esimerkkivaalissa vaalirengas ei siis vaikuttanut vaalin lopulliseen tulokseen valittavaksi tulevien ehdokkaiden osalta. Huomaamme kuitenkin, että kaikkien vaalirenkaassa olleiden lopullinen vertailuluku on suurempi kuin ilman vaalirengasta olisi ollut eli vaalitavallisesti vaalirenkaaseen kuulumisesta oli heille kaikille hyötyä. Vaalirenkaassa onkin aina niin, että jokainen vaalilista saa vähintään saman verran paikkoja kuin olisi saanut ilman vaalirengasta.
Kokonaiskuva
Suhteellisen listavaalin vaalitavassa on siis monta muutakin vaikuttavaa tekijää kuin vain ehdokkaan itsensä henkilökohtaiset saamat äänet.
Ehdokkaan lopulliseen tulokseen vaaleissa vaikuttavat myös muiden samassa vaaliliitossa tai vaalirenkaassa olevien ehdokkaiden äänimäärät. Sekä siitä näkökulmasta, että mikä on kunkin ehdokkaan keskinäinen järjestys listan tai renkaan sisällä, mutta myös sen yhteisen äänipotin koon kerryttämisen näkökulmasta.
Kun kyseessä on opiskelijakunnan edustajistovaalin tapainen listavaali, voidaan tuloksen ajatella olevan painotettu siten, että listan saama paikkamäärä on suhteessa listan saamiin ääniin. Tästä syystä suhteellinen listavaali on paljon käytetty ja yleisesti toimivaksi todettu tapa toteuttaa demokraattinen vaali.
Menetelmä ei varmasti ole täydellinen, mutta kuitenkin todella yleisesti käytössä ympäri maailman.