Tällä viikolla julkaistiin Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) tulokset.
Kyseinen valtakunnallinen tutkimus selvittää korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, elintapoja, hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, opiskelukykyä ja siihen liittyvää tuen tarvetta. KOTT-tutkimus tuottaa kattavaa ja säännöllistä tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista – vastaavaa tietoa eivät muut tutkimukset tarjoa.
Tulokset kertovat, että joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päähavainnot tuloksista ovat:
- Joka kolmas korkeakouluopiskelija oli psyykkisesti kuormittunut eli kärsi ahdistus- ja/tai masennusoireista. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevista naisista jopa 40 prosenttia kertoi psyykkisestä kuormittuneisuudesta.
- Opiskelevilla naisilla sekä todettu masennus että todettu ahdistuneisuushäiriö olivat yleisempiä kuin miehillä.
- Joka kuudennella korkeakouluopiskelijalla oli riski sairastua syömishäiriöön. Naisista 26 prosenttia ja miehistä 8 prosenttia kuului riskiryhmään.
- Lähes puolet korkeakouluopiskelijoista liikkui koronaepidemian aikana terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Heikoiten terveysliikuntasuosituksen saavuttivat 30–34-vuotiaat opiskelijat.
- Naiset kokivat miehiä yleisemmin päiväaikaista väsymystä. Joka kymmenes opiskelija kertoi, että unet jäävät liian lyhyiksi netin käytön vuoksi.
- Joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään.
- Kokemus opiskeluun liittyvään ryhmään kuulumattomuudesta oli lähes kaksinkertainen 25 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla verrattuna heitä nuorempiin opiskelijoihin.
Kattoliittomme Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry otti asiaan kantaa: Korkeakoulujen on parannettava tukipalveluitaan opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi
SAMOKin puheenjohtaja Oona Löytänen korostaa: “Opiskelijat tarvitsevat matalan kynnyksen tukea ja apua opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Jokaisen korkeakoulun tulee tarjota sellaiset tukipalvelut, että yhdessä YTHS:n tarjoaman hoidon kanssa opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun ja siirtyvät työelämään hyvinvoivina.”
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa YTHS. Tuoressa Helsingin Sanomien artikkelissa SAMOKin toiminnanjohtaja Vellu Taskila sanoo YTHS:n palveluista: ”Osa ei hakeudu palveluihin, koska kuvittelee, ettei saa aikaa riittävän ajoissa. Se voi olla haitallistakin.”
Samainen artikkeli lisää: ”Tilastojen mukaan hoitoon on päässyt viime aikoina nopeasti, mutta YTHS:n jonotilanteesta liikkuu Taskilan mukaan edelleen paljon väärinkäsityksiä.”