Joka syksy opiskelijakunnassa järjestetään edustajistovaalit. Kerromme tässä blogissa olennaisia vaiheita, joita vaaleissa on, ja mitä ne tarkoittavat.
Mikä se vaali sitten oikeastaan on?
Vaalit yksinkertaisuudessaan on demokraattinen tapa valita jonkun ihmisjoukon keskuudesta edustajia tai vallankäyttäjiä edustamaan koko tuota ihmisjoukkoa. Eli meidän tapauksessamme jäsenet valitsevat keskuudestaan edustajat edustajistoon edustamaan koko jäsenistöä opiskelijakunnan päätöksenteossa. Eli siis käyttämään valtaa kaikkien jäsenten puolesta.
Tämä samantyylinen edustajien valinta toteutuu monella eri tasolla yhteiskunnassa, aina sieltä yhdistyksistä ja urheiluseuroista seurakuntiin ja kuntaan, mutta myös eduskuntaan, Euroopan parlamenttiin tai presidentin valintaan liittyen.
Valitsemme siis omasta joukostamme asetetuista ehdokkaista parhaimmat tai omien arvojemme tai näkemystemme kanssa eniten samankaltaiset ihmiset puhumaan puolestamme. Tai näin ainakin olisi toive, että laajasta ehdokkaiden joukosta löytyisi ehdokas kenen kanssa voi olla samaa mieltä tai jakaa yhteisen arvomaailmaan. Jokaisella jäsenellä on yksi samanarvoinen ääni annettavana ja yksinkertaisuudessaan eniten ääniä saaneet ehdokkaat tulevat valituiksi. Todellisuudessa vaalissa on kuitenkin hieman enemmän liikkuvia osia ja monimutkaisempaan matematiikkaa, mutta eläpä huoli, kerron tässä blogissa, miten vaalit ja ehdokkaiden valinta todellisuudessa tapahtuu.
Ehdokkaaksi voi asettua yksin tai yhdessä
Opiskelijakunnan edustajistovaaleissa ehdokas voi olla ehdolla joko sitoutumattomana ehdokkaana tai osana vaaliliittoa. Tämän lisäksi sitoutumattomat ehdokkaat ja tai vaaliliitot voivat perustaa vielä vaalirenkaan keskenään. Jokainen näistä kolmesta on oma “listansa”.
Mihin tämä kaikki liittyy? Voidaan tarkastella asiaa vaalitavan kautta eli opiskelijakuntien vaalit ovat suhteellisia listavaaleja, jossa valinnat edustajista tehdään suhteessa listan saaman äänimäärän mukaan. Tässä laskennassa äänien laskentaan ja tuloksen määräytymiseen käytetään D’Hondtin menetelmää. D’Hondtin menetelmässä jokaiselle ehdokkaalle lasketaan listavertailuluku ja tai rengasvertailuluku, jonka perusteella lopulliset valinnat tehdään. Vaalitavasta kerrotaan vielä lopussa lisää.
Vaalit alkavat vaalikuulutuksella, joka julkaistaan opiskelijakunnan kanavissa. Vaalikuulutuksessa kerrotaan kaikki olennaiset päivämäärät, miten voi asettua ehdolle ja miten vaalit suoritetaan.
Ehdolle asettuminen
Ehdolle asettumisen aikana vaalikelpoiset halukkaat voivat ilmoittaa halukkuudestaan hakea edustajistoon. Vaalikelpoisia ehdolle asettumista varten ovat kaikki Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenvelvoitteensa suorittaneet jäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet läsnä oleviksi opiskelijoiksi sille lukuvuodelle, jolloin vaalit käydään. Mitä ne jäsenvelvoitteet oikein ovat? Ne tarkoittavat sitä, että jäsenyytesi on voimassa, ja lisäksi olet ilmoittautunut läsnä olevaksi kuluvalle lukuvuodelle.
Ehdolle asetutaan sähköisellä lomakkeella, jonka linkki julkaistaan ehdolle asettumisen alkaessa ja alkaa kampanja-aika.
Kampanja-aika
Keskusvaalilautakunta vahvistaa ehdokkaiden vaalikelpoisuuden. Lautakunta voi myös hylätä ehdokkaan, jos todetaan ettei hän täytä tarvittavia vaatimuksia, kuten ei ole opiskelijakunnan jäsen tai on poissaolevana. Seuraavaksi ehdokkaille arvotaan ehdokasnumerot. Ehdokkaat numeroineen listataan opiskelijakunnan sivuille. Lisäksi ehdokasgalleria tai -lista jaetaan somessa. Erityisesti alakohtaiset vaaliliitot ja -renkaat esittelevät omia ehdokkaitaan kanavissaan. Kampanja-ajan päätyttyä alkavat vaalit.
Vaalien toimitus
Vaaliaika on yleensä kolme päivää, ja äänestys tapahtuu sähköisesti. Opiskelijakunnan jäsenet saavat student-postiin linkin sähköiselle lomakkeelle, jonka kautta äänestys tapahtuu. Vaaliajan päätyttyä keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalin tuloksen ja tulokset julkistetaan. Äänien laskemisessa käytetään D’Hondtin menetelmää, jota käytetään Suomessa muissakin vaaleissa, kuten eduskuntavaaleissa.
D’Hondtin menetelmä valintojen takeena
D’Hondtin menetelmä toimii siten, että kunkin listan äänet lasketaan ensin yhteen. Tämän jälkeen ryhmittymässä ehdokkaina olleet ihmiset asetetaan järjestykseen heidän henkilökohtaisen äänimääränsä mukaiseen järjestykseen. Eli eniten ääniä saanut on järjestyksessä ensimmäinen, toiseksi eniten ääniä saanut toinen ja niin edelleen.
Tämän jälkeen jokaiselle ehdokkaalle annetaan vertailuluku, joka määräytyy tuon yhteisen äänisaaliin mukaan siten, että ensimmäisenä järjestyksessä henkilökohtaisen äänimäärän mukaan olevalle annetaan vertailuluvuksi koko yhteispotti, toisena olevalle puolet koko potista, kolmannelle kolmasosa ja niin edelleen. Näin toimitaan sekä sitoutumattomien ehdokkaiden, että vaaliliiton ehdokkaiden kesken niin, että jokaiselle ehdolla olleelle saadaan vertailuluku.
Kuulostaako monimutkaiselta? Avasimme D’Hondtin menetelmää laajemmin tähän blogiin.
Yhteenvetona
Kuten olemme käsitelleet tässä blogissa, vaalit koostuvat useista vaiheista, kuten ehdokkaiden ilmoittautuminen, kampanjointi ja äänestäminen. On tärkeää ymmärtää, että edustajistovaaleissa jokaisella äänellä on merkitystä, ja ne tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan päätöksiin, jotka koskevat heidän koulutustaan ja opiskeluympäristöään.
Muista, että vaaleissa äänestäminen on ensiarvoisen tärkeää. Se on tilaisuutesi ilmaista mielipiteesi ja valita edustajat, jotka jakavat arvosi ja tavoitteesi. Älä unohda seurata ehdokkaiden kampanjoita ja arvioida heidän ehdotuksiaan kriittisesti ennen äänestämistäsi.
Edustajistovaalit voivat muokata opiskelijayhteisön tulevaisuutta, joten osallistu aktiivisesti ja äänestä niiden puolesta, jotka parhaiten edustavat sinua ja kanssaopiskelijoita. Kiitos, että luit tämän blogipostauksen, ja toivottavasti se antoi sinulle paremman käsityksen edustajistovaaleista ja niiden merkityksestä. Muista äänestää ja vaikuttaa!